Mitä pitäisi tietää lasikaiteista

Tässä artikkelissa on selitetty erilaisten lasikaiteiden tärkeät yksityiskohdat, jotka johtuvat teknisistä vaatimuksista ja kokemuksestamme. Esimerkiksi usein kysytään, kuinka paksuja lasikaiteen lasien pitää olla tai millainen kaide olisi järkevää tehdä. Yksiselitteistä vastausta ei ole, ja kaikki riippuu hankkeen seikoista, mutta tiettyjä säännönmukaisuuksia on.

Kaiteiden hyötykuormalle asetettavat vaatimukset

Kaiteita suunniteltaessa tulee muistaa, että Euroopassa ovat voimassa yleiset kaiteiden käyttörasituksen vaatimukset. Käyttörasituksen mittayksikkö on kN/m, mikä tarkoittaa, monenko kilonewtonin vaakasuora kuorma vaikuttaa yhden juoksumetrin kaiteen yläreunaan.

Esimerkiksi jos työntää tasaisesti 3 metriä pitkää parvekekaiteen yläreunaa ulospäin 3 kN (eli 300 kg) voimalla, kaiteeseen vaikuttaa käyttörasitus 1kN/m. Käyttörasitukset on luokiteltu seuraavasti:

• 0,5 kN/m – asuintiloissa sijaitsevat kaiteet
• 1 kN/m – julkisissa tiloissa sijaitsevat kaiteet
• 3 kN/m – joukkokokoontumisiin tarkoitettujen tilojen (esim. stadionin katsomo) kaiteet

Lasikaidetyypit

Lasikaiteet jakautuvat rakenteeltaan seuraavasti:

• Kokolasikaiteet
  • Alaprofiililla kiinnitetyt
  • Pistekiinnitteiset
• Tolpalliset lasikaiteet

Kokolasikaiteen tapauksessa koko rasitus kohdistuu itse lasiin, joten lasin tulee olla paksumpi kuin kaiteen ollessa tolpallinen.

Pääsääntöisesti alaprofiilisella kokolasikaiteella käytetään asuintiloissa (0,5 kN/m) karkaistua ja laminoitua lasia, jonka paksuus on 8 + 8 mm (joissain tapauksissa myös 6 + 6 mm), julkisissa tiloissa (1 kN/m) 10 + 10 mm ja stadionien katsomoissa (3 kN/m) 12 + 12 mm. Ajankohtaiset suositukset ja määräykset varmistettava Suomen Tasolasiyhdistykseltä.

Joskus kokolasikaiteissa käytetään myös 10 mm tai 12 mm paksua monoliittista karkaistua lasia, mutta putoamisriskin tapauksessa sitä ei pitäisi tehdä.

Kokolasikaiteen ollessa pistekiinnitteinen on vaikeampaa suosittaa sopivaa lasin paksuutta, koska tässä on käyttörasituksen lisäksi muitakin tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon: esimerkiksi pisteiden välinen vaaka- ja pystysuora etäisyys.

Lisäksi pistekiinnikkeiden tapauksessa tulee ottaa huomioon, että lasissa olevat kiinnitysreiät heikentävät lasia, koska reikien ympärillä sijaitsevat jännityksen keskittimet.

Yleensä voi kuitenkin sanoa, että asuintiloissa (0,5 kN/m) kannattaa käyttää 8 + 8 mm paksua ja julkisissa tiloissa (1 kN/m) 10 + 10 mm paksua karkaistua ja laminoitua lasia. Joukkokokoontumisiin tarkoitetuissa tiloissa (3 kN/m) ei ole mahdollista käyttää lasin paksuudelta järkevää pistekiinnitystapaa.

Sopivat pistekiinnikkeet kokolasikaiteelle

Lasin paksuuden lisäksi tulee muistaa, että kokolasikaiteelle sopivat pistekiinnikkeet ovat sellaisia, joiden halkaisija on 45–60 mm. Jos käyttää pienempiä pistekiinnikkeitä, lasin reikien ympärille syntyy liian suuri paikallisjännitys, mikä voi rikkoa lasin.

Sopiva vaaksasuora etäisyys jokaisen pistekiinnikeparin välillä on enintään 0,5 m, eli 1 metriä kohden tulee käyttää vähintään 4 pistekiinnikettä. Sopiva pystysuora etäisyys ylemmän ja alemman pistekiinnikerivin välillä on vähintään 120 mm keskipisteestä keskipisteeseen, mutta mitä suurempi on pystyväli, sitä paremmin kaide kestää rasitusta. Sopiva pistekiinnikkeen reiän reunan etäisyys lasin reunasta on vähintään 2-kertainen lasin paksuus, ja etäisyys lasin kulmasta 6-kertainen lasin paksuus.

Kuormitus lasikaiteen ollessa tolpallinen

Lasikaiteen ollessa tolpallinen kaiteeseen vaikuttava rasitus kohdistuu tolppiin ja niihin liitettyyn käsijohteeseen. Suosittuja tolppa- ja käsijohdemateriaaleja ovat RST-pyöröputki (halkaisija 42,4 × 2 mm) ja RST-neliöputki (40 × 40 × 2 mm). Niitä käyttämällä voi toteuttaa lasikaiteen, jonka rasituksenkestävyys on enintään 1 kN/m, jos tolppaväli on enintään 1 m.

Tolppien väliin kiinnitetään lasit yleensä lasikiinnikkeillä, joten laseihin ei tarvitse tehdä kiinnitysreikiä. Jos on putoamisriski, tulee ehdottomasti käyttää laminoituja laseja, joiden paksuus on 4 + 4 mm, 5 + 5 mm tai 6 + 6 mm suunnitelman vaatimuksista riippuen.

Lasien painumariski

Lasikiinnikkeitä käytettäessä tulee muistaa, että lasit saattavat tietyistä syistä ajan mittaan liukua kiinnikkeiden välillä alas. Tätä ilmiötä voi aiheuttaa esimerkiksi tuulen aiheuttama lasin tärinä, lämpötilavaihtelut tai lasin pinnalle käsittelystä jäänyt ohut öljykerros.

Lasien alas painumisen riskiä vastaan kannattaa käyttää lasikiinnikkeiden turvapohjia. Joillekin kiinnikkeille ne voidaan tilata lisävarusteena, joillakin kiinnikkeillä ne sisältyvät toimitukseen.

Toisena vaihtoehtona voi käyttää lasikiinnikkeiden mukana tulevia turvatappeja, jotka toki edellyttävät reikien jyrsintää laseihin oikeisiin paikkoihin.

Lasikaiteille asetettavat vaatimukset voivat vaihdella maittain

Kannattaa muistaa, että eri maissa on usein erilaisia kansallisia vaatimuksia, jotka koskevat lasikaiteita. Esimerkiksi joissakin maissa vaaditaan, että lasin taipuma kuormitettuna ei saa ylittää tiettyä arvoa.

Tämä artikkeli ei ota huomioon eri maiden erikoisvaatimuksia, vaan antaa suosituksia lähtien standardista  ”EN1991-1-6: Eurokoodi 1: Rakenteiden kuormat” ja kokemuksistamme.